Innovation Greenland

Mikrolåni

Mikrolåni tassaavoq aallarnisaasuaqqanut aallarterlaanut taarsigassarsinissamut neqeroorut. Uagut kingunerluuteqartitsisinnaassuserput aningaaserisunit annerujussuuvoq, taamaattumillu aallarnisaasartup mikrolåni aqqutigalugu aningaasalersuinissamut qinnuteqarnermi periarfissagissaarnerujussuupput. Mikrolåni atuutsitsilernermut, matumani maskiinanik, atortorissaarutinik il. il. pisineq ilanngullugit, tunniunneqarsinnaavoq. Ingerlatsinermuttaaq assersuutigalugu ininut inuussutissarsiorfinnut depositummimut (qularnaveequt) imaluunniit nioqqutissanik pisinermut il. Il. atorneqarsinnaapput.

Mikrolåni aamma tunisassiamik pilersitsinissamut tapiissutit akulerunneqarsinnaapputtaaq. Assersuutigalugu qinnuteqartup suliniuteqartup ingerlatsinissamut aningaasaatissanut ineriartortitsinissamullu aningaasartuutinut aningaasartuutissanik missingersuuteqartup mikrolåni aamma tunisassiamik pilersitsinissamut tapiissutit marluutillugit qinnutigisinnaavai.

Ingerlatsinermut aningaasaatit                 20.000 kr.           🡪 50 % taars. = 10.000 kr.

Ineriartortitsinissamut aniingaasartuutit 80.000 kr.          🡪 25 % taars. + 50 % tapi = 20.000 kr. + 40.000 kr. = 60.000 kr.

Neriorsuut tamarmiusoq tassaalissaaq:

Tunisassiamik pilersitsinissamut tapiissutit: 40.000 kr. Mikrolåni: 30.000 kr. Katillugit: 70.000 kr. kiisalu suliniutip missingersuutai tamarmiusut 70 %-ii.

Paasissutissat

Aallarnisaasartut nunami inuussutissarsiummik aallartitserusuttut. Matumani pineqarput sullissinermi, takornarialerinermi, suliffeqarfissuarni (industri), niuernermi, akunnittarfilerinermi, IT-mi, misigisassarsiornerni allanilu  suliffeqarfiit aamma/imaluunniit susassaqartitsinerit. Taakku saniisigut siunertaq allanit tapiissutinit taperneqarsimassanngilaq, soorlu pisortanit tapiissutit ilinniartitaanermut, aalisarnermut, nunalerinermut kultureqarnermulluunniit tunngasut.

 

Qinnuteqartoq taperneqassaguni cvr normumik pilersitsisimasuussaaq. Matumanilu pineqartoq ingerlatseqatigiiffilluunniit Kalaallit Nunaanni najugaqarnissaa kiisalu Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaanissaa pingaaruteqarpoq.

 

Suliffeqarfik namminersortumit pigineqassaaq. Namminersortumit pigineqartoq ima paasineqassaaq, suliffeqarfik kommunimit Namminersorlutilluunniit Oqartussanit 49 %-imit annerusumik pigineqanngitsoq.

 

Tapiissutinik agguaanerni suliffeqarfiit unammillersinnaasut eqqumaffigineqartarput. Innovation Greenland suliniutinut unammeqatigiinnermut ajoqutaasinnaasunut tapiissuteqarneq ajorpoq. Tassa imaappoq illoqarfinni annerusuni qinnuteqaatit pitsaassusaasa annertunerunissaat piumasaqaataakujuttarput, suliniummi nutaaliornissamut piumasaqaatit annerullutik, niuerfiullu angissusaanik annertusaanissamut periarfissaqassalluni.

  •  

Mikrolånip siunertaa tassaavoq ”Aallarnisaasuaqqat” aningaasalersuinissaannut ajornannginnerusumik periarfissaqarnissaat.

Taarsigassarsiinerit assigiinngitsut pingasuupput, tamarmillu suliniutip aallartinnginnerani siumut akilereersimassallutik:

Suussuseq

Qaffasinnerpaaffissaa

Siunertaa:

Ineriartortitsinissamut aningaasartuutinut taarsigassarsineq

 

Qaffasinnerpaamik missingersuutini aningaasartuutit 75 %-ii

 

–  atuutsitsilernermut allisaanermullu

– tunisassiornermut isumassarsiornermi ineriartortitsineq

– niuerfissanik pilersitsineq

– pilersaarusiorneq

Inuussutissarsiummik siuarsaanissamut aningaasalersueqataanissamut taarsigassarsineq

Allanik tapiissutinik akuneqarpat qaffasinnerpaamik 25 %-ii

 

Sulinissamut aningaasaatissanut (Arbejdskapital) taarsigassarsineq

Qaffasinnerpaamik missingersuutini aningaasartuutit 50 %-ii

 

–          Sulinissamut aningaasaatissanut, pingaartumik nioqqutaasivimmiittussanik pisinermut.

Taarsigassarsiat katillugit

missingersuutit tamarmiusut qaffasinnerpaamik 75 %-ii Minn. 20.000 kr.

Annerp. 100.000 kr.

 

Innovation Greenland ingerlatseqatigiiffeqataalu Greenland Venture aningaasaliissutissanut ataatsimiititaliaqarput, taakkulu qinnuteqaatit nassiunneqartut nalilersortarpaat isummerfigisarlugillu. Allaffissornissamut ilitsersuut naapertorlugu piumasaqaatillu maani allassimasut malinneqarnersut apeqqutaatillugit aalajangiisoqartassaq.

Qinnuteqaatinni uku allagaatit ilanngutissavatit:

  • Ingerlatsinissamut pilersaarut
  • Atuutsitsilernissamut missingersuutit
  • Ingerlatsinermut missingersuutit
  • Aningaaserivimmit oqaaseqaat
  • Pilersuisumit neqeroorut

Ingerlatsinissamut pilersaarusiussaatit, tassanilu nassuiassavat ingerlatsinissamut isumassarsiaq ingerlatsinernilu siunissami takorluukkatit. Atuutsitsilernissamut missingersuutit sananeqassapput, ingerlatassatut isumassarsiavit aallartinnissaanut aningaasalersortariaqartut tamaasa ersarissarniarlugit, kiisalu ingerlatsinermut missingersuusiussaatit, isumassarsiavit iluanaaruteqartitsisinnaanera takutinniarlugu. Aningaaserivimmit oqaaseqaat allatigulluunniit nammineerluni aningaasaliisinnaaneq pisariaqartipparput, tassuunalu uppernarsarneqassaaq aningaasalersorneqartariaqartut tamarmiusut 50%-ii 25%-iiluunniit nammineerlusi akilersinnaassagisi. Taakkulu saniisigut pilersuisumit neqeroorutip uppernarsaataanik pisariaqartitsivugut. Neqeroorut sapinngisamik pilersuisumit Kaalaallit Nunaanneersuussaaq.

Qinnuteqaasiunnginninni siunnersuutigaarput kommunerisanni inuussutissarsiornermut siunnersortimik oqaloqateqaqqaarnissat, taakku ikiorsinnaassammatit.

Qinnuteqaativit tiguneranit qaammat ataaseq tikillugu sivisutigisumik suliarineqassangatinneqarpoq.

Taarsigassarsineq pineqarmat akiligassiussat akilerneqartassapput.

Amerlaqatigiinnik taarsersuinissamut taarsigassiineq (annuitetslån) pineqarpoq, tassa aki aalajangersimasoq (akiliineq) qaammatit tamaasa (termin) akilerneqartarluni.
Akilersuinerup sivisussusaa qaammatinut 36-nut aalajangersimasuuvoq, pissutsinili aalajangersimasuni isumaqatigiissuteqarnikkut sivitsorneqarsinnaavoq.
Siusinnerusukkut akiliineq akiligassiussalluunniit immikkuullarissut akitsuutinik naatsorsorneqaratik pisinnaapput, kisianni akitsuutit atuutsitsilernermiluunniit aningaasartuutit atorunnaarsinnissaannut pisinnaatitsinngillat.

Taarsersuilluni akilersuinerup ingerlarnga naatsorsuiffik (regneark) atorlugu naatsorsorneqassaaq, matumanilu suliamik sullissisup akiliiffissat tamakkerlugit takusinnaanngortissavai taamaaliornikkullu siunissami akiligassat annertussusaat naatsorsorneqassallutik. Taarsigassanik akilersuinerup ingerlarnga taarsigassarsinermut uppernarsaammut ilanngunneqassaaq

Scroll to Top

0-10-mut naliliissaguit, qanoq ilimanartigiva innovation greenland innersuutiginissaa ikinngutinnut, suleqatinnuluunniit?

Annertunngilaq Innersuuppara assut

Pingaarnertut nalilersuininnut peqqutaa?